Viikonloppu oli kaikinpuolin bueno. Oli mukava vain olla. Ei kauhiasti tullu S:n ja H:n kans puhuttua silleen mittään sen syvällisempiä. Olin vaan onnellinen, että mulla on siinä kaksi hyvää ystävää ja yksi rakas lapsi. Katoin onnea S:n kasvoilla ja mietin, että on tuo ihminen tullu pitkän matkan. Oon onnellinen siitä, että näen onnea taas sen kasvoilla. Siitä ei pääse mihinkään. Oon ollu niin huolissani siitä ja sen jaksamisesta, välillä niin huolissani, että oon kuluttanu itteniki loppuun. Mutta kesällä ei hajoilla eikä kadota. Kesällä ollaan olemassa.
Kuulin tänään, että ylä-astekaverin tyttöystävä oli tappanu itsensä. Oli vähän hämmentävää kuultavaa ja surullista. Olin ihan sanaton. Niinpä sitte lähetinki haparoivan pahoitteluviestin. Eipä sitä muuta voinu tai osannu tehdä.

Tämä päivä on vähän menny ohi. Sossunrahat tuli, kahvia pirtillä, kaupungille, suomalaiseen kirjakauppaan josta messiin tarttu kaks kirjaa. Syömään ja kauppaan, sitte kämpille ja kahvia. Tietokoneella istumista ja penkille istumaan Janican ja Titan kans. Poltin paljon tupakkaa ja join kahvia. Pesin pyykkiä ja haihattelin.
Marsuki kävi eilen yöllä. Istuttiin ja jauhettiin cacaa. Eipä siinä oli mukava jutella. Luin Marsulle Tompan häiriintyneitä runoja ja repeiltiin, kuunnellutin knark!:ia ja naurettiin lissää. Marsu poltti musiikkia koneelle. Ei siinä. Semmosta. Puhuin ko hullu, en tiä miksi. Kaikkea paskaa ja tyhjänpäiväistäki tuli jauhettua, mutta plää.

Mulla on kaikki hyvin nyt. Pientä stressiä on, mutta se on vaan positiivista. Viikonloppuna Ruissiin ja ahh. Ihania bändejä ja ahh. Sitte oon onnellinen monta viikkoa. Pitäis ottaa kuvia ja muutenki tehä jottain randomhommia. Suunnittelin myös, että lähen yksin viikoksi mökille, kyllä, mökille. Sinne metsään hushelvettiin. Laitan kännykän kiinni, tai ainaki äänettömälle. Sitte vaan olisin, maalaisin, kirjoittaisin ja valokuvaisin. Saisin kuunnella omaa itseäni ja saisin rauhottua ja saisin aikaiseksi. Meikästä tuntuu, että tartten sitä. Semmosen hetken irtautumisen arjesta, elämästä ja itsestä. Ottais askeleen pari kauemmas tästä kaikesta. Sitte vois tarkkailla tätä tilannetta objektiivisemmin. Huomais virheet joita ei normaalisti huomaa. Ehkä sitä sitte huomais, että meikä on ihan kiitettävästi fucked up, mutta silleen positiivisessa mielessä.

Jea, mutta nyt kahvia ja tupakkaa.