Tunnen kuinka se ryömii ihoni alla. Tunnen kuinka se kalvaa luuni puhtaaksi ja sitten minusta ei jää jäljellle kuin vain korppujauhoa ja luita. Paska homma.
Se lähestyy, se lähestyy!
Ja se on ihan nurkan takana!
Aikuistuminen!
Se kolkuttaa jo oveani!
APUA!

En halua! En tahdo!
Sille en avaa ovea! En vitussa! En!
Pysykööt poissa elämästäni!
Ainakin toistaiseksi...
Tai, no oikeastaan, pysykööt poissa kokonaan.
Minä en tahdo olla vastuuntuntoinen, hillitty, järkevä ja.. ja.. ja...
TYLSÄ!!!!

Minun täytyy saletisti lopettaa nämä terveelliset elämäntavat. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ei selvästikään ole mun juttu.
Meikä ei enään mässäile, enkä edes ryyppää. Olen paska.

Helvetti, ajatuskin aikuistumisesta pelottaa.
Enään kaksi viikkoa, ja sitte meikä pääsee takasin Tornioon! JEAJEA!
Vähänkö on <3

Alkaa nimittäin tämä Yt-elämä tökkiä ja pahanpäiväisesti. Vituttaa vaan kattoa isän naamaa. Niin ja Jannen. VITTUPOTTU!

Jannea en ole sietänyt vielä sekuntiakaan, mutta nyt on alkanu isäkin ärsyttämään. Rikoin vahingossa eilen pyörästä polkimen, ku olin lenkillä, ja kun isä sai tietää, niin tuntu aivanko maailma ois kaatunu siihen yhteen ja ainoaan, pieneen polkimeen! VITTU!
Se vain koko ajan karju mulle, meni pälli ja karjuin takasi.
Haistakoot paskan koko äijä.
Se on kusipää.



No joo, tässäpä taas tätä, ihan perusvuodatusta.
jeajea! Rock'n'Roll!
<3