Aivot.
Ne on ihan järisyttävän jumissa. Varsinki näin aamuisin. Sitä vaan istuu ja kattoo ulos ikkunasta, eikä oikein käsitä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei mitään järkeä.
No, meikä on jo pääsemässä siitä yli, sillä kolmas kuppi kahvia jo menossa. Ei tässä mitään.
Aamusavukkeenkin olen myös polttanut, eli parempaan päin ollaan menossa.

Televisiosta ei tullu mitään muuta ku jotain oksettavia, ylipositiivisia aamuohjelmia, jotka kaikki väittää, että on ihana herätä aikaisin. Paskanmarjat.
Miten niin on muka ihanaa herätä aikaisin? Pyh.
Valhetta, jos joku muka moista väittää.
-No okei, ehkä siinä on omat hyvät puolensa, mutta kuitenki, vaihdoin ne helvetin aamuohjelmat pois. Ja laitoin tilalle jonku tosi epäilyttävän ja kannen perusteella kasarileffalta vaikuttavan lovestoryn. No TÄTTÄRÄÄ! Kasarileffa se olikin! Olin jälleen oikeassa, eli ei meikän aivot nyt kamalan jumissa olekaan, ei ainakaan enää.
Nyt kuitenkin on ilmennyt, että se ei ollutkaan mikään rakkaustarina, tosi alun perusteella oisin moista veikannut. Se on kasaritrilleri.
VOI ELÄMÄ.

Nyt suljin mokoman, ja huomaan, että televisiosta tulee aivotoiminnannollausohjelma, Salatut elämät.
Voiko ihmistä enää enempää ällöttää.
Huh vittu.

No niin. Aamupöhnät kunniaan!

<3