Tähän alkuun sitten heti: Janica, älä tapa minua.
Tosin en ole varma, että olitko se sie, mutta sillä oli ainaki sama nimi.
No jokatapauksessa, meikä o uudessä kämpässä ja chillailen, ko en saa
unta. Muutin tänään pois tipulakopperosta ja asun lahjakkaasti romun
keskellä perjantaihin asti, ku Iskä ja mummo tuo tavarat kotoa. <3
On mulla sentään patja, jonka Inka ystävällisesti mulle lainasi.
Oon ollu jotenki mysteerisesti ihmeellisen "haikea"(käytän
lainausmerkkejä, koska en ole varma, onko se sopiva termi kuvaamaan
tätä tunnetta/olotilaa) viimeaikoina. Olen kirjoittanu paljon,
suurimmaksi osaksi paskaa, mikä ei sinänsä ole niin paha. Huomasin
ainaki, että on mulle itsekritiikki kohillaan. Ei siinä. kivakiva.
Toisaalta on tullu pari helmeäki kirjoteltua. Runoja enimmäkseen.
Riitta kuvaili minun runoja ihmisläheisiksi. Sitte mulle tuli ihme
samuliputro-olo. Hyi vittu. Sehän aina haluaa kirjoittaa ihmisläheisiä
lyriikoita biiseihinsä. No, jokatapauksessa. Tännään kantelin mukaani
kaikki kirja, joita olen tämän kouluvuoden aikana ostellu, yli kolme
säkkiä. Hyvä minä. Rahaa on palanu. Olen unohtanut tyystin Kirjaston
olemassa olon, haluan vain ostaa kirjoja. Tosin kemin divarista tuli
ongittua mukaan Henry Millerin Kravun Kääntöpiiri, huippu. Ja oon
ostanu myös Henry Millerin: Kosmologinen silmä, joka sisältää sen
jätkän kirjoituksia. Pitäis varmaan hommata ne ihan
alkuperäiskielelläkin kirjoitettuna, en ole ihan varma, että kuinka
paljon omaa jälkeä on kääntäjä jättäny noihin?
Nyt olen alkanu lukemaan jotain Maria Guzeninan Unelmatehdasta, joka on
tarttunut mulle mukaan jostain suomalaisen alennusmyynneistä viime
keväältä. En oo edes avannu kirjaa. Ostin sen vain mielenkiinnosta. No
toistaiseksi kirja vaikuttaa ihan että se ois ihan OK, mutta jää
nähtäväksi mitä tuleman pitää.
Niin, siis itse asiaan.
Olin tuossa hetki sitten parvekkeella tupakalla ku en saa unta. Olen
ihan liian täpinöissäni tästä uudesta kämpästä joka on mahhhhtava.
No mahtava ja mahtava, mutta siis kuten aikaisemmin jo sanoin, parempi ku tipulan koppi.
Ja maksan vuokranki iloiten, ku ei tartte asua siinä kopissa!
Niin sitte tuossa kyyläilin tuota pihamaata ja Janica sitte hoiperteli
ystävänsä kanssa tuonne ovelle. En sen tarkemmin kuunnellu, mutta
jotain asiaa siellä vissiin oli meneillään. Siis Janica puhu jotain..
En tiä oikeestaan että mitä. No jokatapauksessa oli hyvin selvää, että
arvon neiti oli naamat. No kuitenki tarkotuksena oli kiittää Janicaa
siitä, että se piristi minun iltaa ko sain kyyläillä.
Heh.
No joo, ei siis millään pahalla. Tilanteessa vain oli meikästä jotain koomista.
No joo, jos yrittäis nukkua tai jotain...
torstai, 1. helmikuu 2007
Kommentit